Tämänkertainen sarjakuva on omistettu Karri "Paleface" Miettiselle. Vaikka itse olen jonkinasteinen musiikinharrastaja, olen pitänyt musiikkiasiat tämän blogin ulkopuolella koska katson että ne eivät niin sanotusti kuulu asiaan. Palefacen kohdalla katson kuitenkin voivani tehdä poikkeuksen, koska hän ei tyydy olemaan pelkkä muusikko, vaan on myös jonkin sortin yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka kannanottoja establishment jostain minulle käsittämättömästä syystä pitää tärkeänä kuunnella. Makuasiat ovat tietysti makuasioita, mutta allekirjoittaneen henkilökohtainen vakaumus on se, että kaikki rap-musiikki on ihan hirveätä paskaa, jonka seasta tiedostava suomi-rap ei erotu ainakaan edukseen.
Aamen.
VastaaPoistaHuru-ukko
Paleface on vanha totaalikieltäyjä, kultalusikka suussa syntynyt mulkku joka on onnistunut värväämään taustajoukkoihinsa aidon murhaajan. Onhan jätkä matkustellut Suomi 100 koodaribussin mukana pitkin Afrikkaa opettaen koodaamisen jaloa taitoa 20 minuuttia kylä kerrallaan. Kerrassaan hieno miesoletettu.
VastaaPoistaMitä rapmusiikkiin tulee niin Enimen lienee aito rappari ja muut wannabeeganstoja tai kokovartalomulkkuja kuten "kalpeanaama"
Terve Huru-ukko ja Joppos123, ja kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaHuru-ukko: Onko tämä ymmärrettävä siten, että sinullekaan ei tiedostava Suomi-rap oikein uppoa?
Joppos123: Paleface on kyllä suorastaan harvinaisen vastenmielinen tapaus. En haluaisi kuulostaa pateettiselta, mutta se, että tuo tyyppi oli Suomi 100-työryhmässä kuvaa kyllä mainiosti maamme henkistä alennustilaa. Vaikka eipä silti, olihan siellä kyllä muitakin vähintään kyseenalaisia tapauksia.
Minä en kyllä eritysemmin perusta siitä Emineminkään musiikista, mutta totta on, että kaveri painii ihan eri sarjassa kuin kalpeanaama.
Ihan oikein ymmärsit. Eikä oikein mikään räppi uppoa, paska on paskaa vaikka sen käärisi kultapaperiin. Huru-ukko
VastaaPoistaNe räppää, jotka ei osaa laulaa eikä soittaa. Kiitos tästä, kiva kun en oo ainoo mielipiteineni. Iines
VastaaPoistaMoro!
VastaaPoistaJos tuo rap-touhu olisi kansallismielistä, olisi tuo paleface-tyyppi tuomittu jo ajat sitten vankilan pimeimpään selliin johon ei edes kuun valo paista karkauspäivänä 4:n vuoden välein. Mutta nyt on niin ihkua.
T.
S.E.P.
Samaa mieltä Reijon kanssa. Jos rapista yrittää etsiä jotain positiivista niin voi todeta että sen ansiosta jopa punk kuulostaa nykyisin musiikilta. Henkilökohtaisesti en lakkaa ihmettelemästä että kuinka tuo ei musiikki vaan monotoninen hokeminen voi olla suosittua vuosikymmenestä toiseen. Ja mitä tuohon Palefaceen tulee niin jätkään käy hyvin termit salonkisosialisti, leikkipartisaani ja pelle.
VastaaPoistaItse puolestani voin sanoa kannattavani räp-musiikkia, mutta en silti kannata kaikkea sellaista.
VastaaPoistaKäppäukkona jolle rappaaminen tarkoittaa ihan eri asiaa kuin nykytoukille, toi pallinaama on lähinnä huvittava. Huvittava ja jonkinlainen tämän ajan kuva. ...tanan varakas pankinjohtajan kloppi joka saa hyviä fiboja vähän fiilistelemällä niiq köyhii.
VastaaPoistaEli joko pelle tai tyyppi joka rahastaa öyhötyksellään ja nauraa maksajille.
Rap muusiikina on muuten vähän kuin yhteiskunnan sakset... "RAP is like scissors, always loses for Rock"
Osui ja upposi. Jostain itsellenikin hämäräksi jääneestä syystä tuosta hra Miettisestä on viime vuosina leivottu jotain valtakunnanintellektuellia, jonka sanomisilla on mukamas suurta merkitystä. No, onhan hän Hyvä Ihminen™ tjsp...
VastaaPoistaNoin henk.koht. en ole järin kova fanittamaan mitään musagenreä (no industrial ehkä poikkeuksena), mutta jos esim. iänikuiseen hevi vs. rap(pio) kiistaan on otettava kantaa, niin siinä kohtaa olen kyllä 100%:sesti hevari, juurikin tuosta mainitsemastasi syystä. ;)
-J.Edgar-
Terve Huru-ukko, Iines, Sepi, Yrjö, Tom ja KKi, ja kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaHuru-ukko: paska on paskaa vaikka sen käärisi kultapaperiin.
Aamen.
Iines: Juurikin näin. Monen kohdalla voi kyllä liittyä ihan laiskuuteenkin. Kun esim. kitaransoitonkin opetteleminen vaatii aika paljon työtä.
Sepi: Tuohan on tietysti totta.
Yrjö: Henkilökohtaisesti en lakkaa ihmettelemästä että kuinka tuo ei musiikki vaan monotoninen hokeminen voi olla suosittua vuosikymmenestä toiseen.
En lakkaa minäkään. Kun kerran ihan oikeaakin musiikkia olisi tarjolla. Nuo käyttämäsi kolme termiä kuvaavat kyllä kyseistä "muusikkoa" enemmän kuin hyvin.
Tom: Juu, makuasioitahan nämä.
KKi: Ajan kuva todellakin. Minä en tietysti henkilökohtaisesti tunne kaveria, mutta pitäisin ensimmäistä vaihtoehtoa todennäköisempänä. Minusta tuntuu, että tuo tyyppi ihan oikeasti kokee olevansa jonkin sortin ihmisoikeuksien puolesta taisteleva partisaani.
Joo, rokille häviää ja komeasti. Ja häviää kyllä aika monelle muullekin genrelle.
Terve J.Edgar, ja kiitos kommentistasi. Menikin näköjään kommentit ristiin.
VastaaPoistaJostain itsellenikin hämäräksi jääneestä syystä tuosta hra Miettisestä on viime vuosina leivottu jotain valtakunnanintellektuellia, jonka sanomisilla on mukamas suurta merkitystä.
Joo, minullekin on epäselvää mitkä tarkalleen olivat ne meriitit, joiden perusteella Miettinen päätettiin kohottaa valtakunnanintellektuellin pallille, mutta varmasti tuo mainitsemasi Hyvien Ihmisten viiteryhmään kuuluminen oli ainakin perusedellytys.
Kyllähän minäkin hevin noista kahdesta valitsen milloin tahansa. Siellä hevimusiikin seassa kun on paljon oikeasti hyvääkin materiaalia.
Musiikista puheenollen, nykyisin tehdään neää hyvin harvoin musiikkia jota jasaa kuunella, edes ns. parempaa musiikkia, oopperaa tai sinfoniaa. Esimerkiksi Sinfonia Lahden "kunniasäveltäjä" Kalevi Aho, paskaa mikä paskaa. Jotenkin siitä kuuntelusta jää mieleen, että orkesteri on tauolla harjoitusten välillä ja orkesterikorokkeelle lasketaan joukko kurittomia kakaroita. Kakaroilla kuulostaa olevan kisa siitä, että kuka saa kovimman äänen ja äänten sekamelskan soittimista. Hyi hyi, eli fy fan kuten ruåttalaiset sanoo. Toisaalta, kuuntelepa vanhoja mestareita, Sibelius, Shostakovits, Beethoven jne, on ero kuin yöllä ja päivällä. Myönnän, makuasiaoita joista voi kiistellä maailman tappiin. MIe vaan saton pitämään sinfoniamusiikista, hyvästä sinfoiamusiikista:)
VastaaPoistaHuru-ukko
Hyvä musiikki on tylistään riippumatta hyvää musiikkia. Pitää olla osaamista, asiaa ja pallit. Jytinää siis.
VastaaPoistaHyvää musiikkia on: 1812 alkusoitto (mukana paitsi vahvennettu sinfoniaorkesteri, kirkonkellot, kanuunoita ja musketteja), god save the queen - sex pistolsin versio, Mahlerin Yö autiolla vuorella. Sibben Kareliasarja, Om du had mod, Jääkärimarssi, Finlandia. Stravinskin Kevätuhri. Sliippareiden Anarkiaa Karjalassa, Kraftwekin koko tuotanto, erikoisesti Senor Coconut. Smoke on the water ja moni muu karvapää-osaston tuotos. Juicen lyriikat kulkee - "kato tässä pistin, sillä eilen listin, yhden anarkistin, kesken riettaan twistin" - musiikki ei ole kummoista mutta yhdistelmä toimii. Ja Kauppaopiston naiset - K. Peitsamo teki jotain oikein. Ja Pate ja Eput. Ja Mozart, Bach, Haydn ja Helismaa.
Sen sijaan hampunpössyttäjien jamit ei nappaa, oli jatsia tai progea - sori siitä. Eikä kaikenmaailman Reijo-Annikit, Alatalot, eikä erikoisesti Karri Kermaperse tai muut N**kerisönkön esittäjät.
Ugh olen puhunut, studio: Porilaisten marssi...
Pyssymies
Terve Huru-ukko ja Pyssymies, ja kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaHuru-ukko: En itse ole juurikaan perehtynyt tämänhetkisiin sinfoniaviritelmiin, mutta siinä käsityksessä olen, ettei niitä voi oikein noiden mainitsimiesi mestarien tekeleisiin edes verrata. Itse kuuntelen enemmän kevyttä musiikkia, mutta kyllä esim. Sibeliuksen Finlandia on täyttä rautaa. Mitä kevyeen musiikkiin tulee, niin eipä sekään enää tänä päivänä ole enää oikein mistään kotoisin. Työmatkoilla kuuntelen autossa Radio Nostalgiaa, minä kun en oikein kestä kuunnella tämän vuosituhannen tuotoksia.
Pyssymies: Kovia nimiä luettelet. Mitä jatsiin ja progeen tulee, ei siitä suurin osa ole oikein minunkaan makuun, mutta poikkeuksiakin löytyy.
Pyssymies: Ten points. Samanlainen musiikkimaku pitkälti minullakin:)
VastaaPoistaHuru-ukko
Jos pitäisi valita kaksi musiikkilajia, ja kaikki muut lajit tuhottaisiin, niin minä valitsisin luultavasti klassisen musiikin ja kantrin.
VastaaPoistaTerve Tom, ja kiitos kommentistasi. Tuo se olisikin vaikea valinta. Itselläni varmaan toinen olisi rock, mutta toisesta en osaa sanoa.
VastaaPoista