tiistai 1. marraskuuta 2022

RYPPY JA TASAVALLAN TIETOKONE

 


13 kommenttia:

  1. 1980-luvulla myös valtaväestöllä oli ankeat verhot ikkunoissa. Ja olutvalikoima oli melko huono.

    VastaaPoista
  2. Vanhempani olivat kuitenkin ostaneet talouteen Commodore 64:n. Kävin kummisetäni luona pienenä sitten pelaamassa Commodore 128:lla lentosimulaattoria. Se ei tainnut pyöriä 64:ssä.

    VastaaPoista
  3. Ankeaahan sitä meillä tosiaan oli kasarilla, kun ei ollut tätä ummehtunutta kulttuuriamme rikastavaa ihanan värisevää säpinää.
    Onneksi asia on korjattu, ja nykypäivän lapset ja nuoret saavat elää alati säpisevämmässä rikastuneessa kulttuurissa.

    VastaaPoista
  4. Muistan kyseisen koneen vaikka en itse omistanut sellaista. Broidilla oli sellainen. Pelailin joitain pelejä. Elite ja Up’n Down ainakin. Mutta olin kai liian vanha enkä päässyt oikein koskaan pelimaailmaan mukaan. Ja elämä ei todellakaan ollut ankeaa. Varsinkin kun ei ollut niitä älykännyköitä.

    VastaaPoista
  5. Terve Tom, QK ja Yrjö, ja kiitos kommenteistanne.

    Tom: 1980-luvun verhoista en hirveästi muista, mutta olutvalikoiman suhteen olet varmasti oikeassa. Commodore 64 oli meidänkin kotona. C128:a en koskaan pelannut, mutta muistaakseni jollain naapurilla taisi sellainenkin olla. Käsittääkseni se ei ollut läheskään yhtä suosittu kuin C64.

    QK: Juu, eipä ollut kasarilla somaleita, eikä edes irakiaanoja. Jotain muuta kyllä oli, kuten esim. toimiva infrastruktuuri ja terveydenhuolto, täystyöllisyys, valtionvelka joka oli murto-osa nykylukemista. Ja mikä vielä noitakin tärkeämpi; ihmiset olivat optimistisia tulevaisuuden suhteen eivätkä olleet jatkuvassa pelkotilassa. Ankeaa oli!

    Yrjö: Noita mainitsemiasi pelejä pelasin tuolloin itsekin, etenkin jälkimmäistä.

    Ja elämä ei todellakaan ollut ankeaa. Varsinkin kun ei ollut niitä älykännyköitä.

    Kyllä. Luojan kiitos älypuhelimia ei tuolloin vielä ollut. Commodore 64 kyllä oli, mutta ei sitä nyt niin hirveän paljon pelattu. Enimmäkseen touhusimme ulkona leikkimässä lamppupiilosta tai kirkonrottaa, pelaamassa nelimaalia, talvisin pulkkamäessä jne. Nykypenskoilla on pelit ja vehkeet, mutta minä olen aika varma siitä, että meillä oli parempi meininki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä 1980-luku oli tavallaan huoletonta aikaa. Sääli vain, että osa tästä johtui laajasta Neuvostoliiton-kaupasta.

      Poista
    2. Joo, kyllähän se idänkauppa oli yksi merkittävä tekijä. Sinne vietiin sellaistakin tavaraa, jolle ei olisi ollut mitään kysyntää vapailla markkinoilla, joka sitten Neukkulan romahdettua saatiinkiin todeta. Toinen merkittävä tekijä oli erinomainen huoltosuhde.

      Poista
  6. 80-luku oli Suomen kulta-aikaa. Eräänä harvana miinuksena verrattuna nykymenoon oli se, ettei perheiden äärimmäiseen köyhyyteen tai mielenterveysongelmiin puututtu valtion tai kunnan taholta. Taas toisaalta, 80-luvulla oli paljon vähemmän näkyviä mt-ongelmia.

    VastaaPoista
  7. Ei ollut -80 luku ankeata eikä verhot ankeita. Oluttakin oli ihan juntille sopivasti. Bensiini oli halpaa ja V8 moottori kuljetti nuorta KKi:tä. Oikeinkin hyvää aikaa.
    C64 eikä muutkaan bittiviilat juurikiinnostaneet hotroddaria. Toki jotain Apache hulikupteri peliä tuli talvella kokeiltua. Ei ollut pelit se juttu. Töitäkin tehtiin kotimaisella Jyry-Sisulla, Rols-Royce 320 ja Eaton-Fuller. :D Hienoja aikoja olivat.
    Vaan sitten tuli lama ja hammasten kiristys. Ei enää maata rakennettu. Neuvostoliitto hajosi, tuli Venäjä onneksi -90 luvun alussa tavaraa meni Venäjälle ja alkoi ulkomaan kuljettajan ura. Puuhamaassa tuli käytyä, rellestettyäkin.
    Jännä anektoodti, jotkut valittavat kuinka -90 lama vei toimeentulon, varmastikin. Itse taas tienasin -90 luvun alussa parhaiten ikuna. Ryssän retkistä oikein maksettiinkin.

    VastaaPoista
  8. Terve Juhox ja KKi, ja kiitos kommenteistanne.

    Juhox: Eräänä harvana miinuksena verrattuna nykymenoon oli se, ettei perheiden äärimmäiseen köyhyyteen tai mielenterveysongelmiin puututtu valtion tai kunnan taholta.

    Noin varmasti oli. Eikä se aika muutenkaan tietenkään täydellistä ollut. Itse olin vielä tuolloin niin pieni, että näen väkisinkin sen ajan ruusunpunaisten lasien läpi. Uskallan silti väittää, että nykymeininkiin verrattuna kasari-Suomi oli suorastaan paratiisi. Noista mt-ongelmista, käsittääkseni niiden määrä on ollut muutenkin nousussa jo hyvän aikaa, mutta varsinkin nuorten kohdalla ne ovat suorastaan räjähtämässä käsiin. Siitä olisi syytä olla huolissaan.

    KKi: Ei ollut -80 luku ankeata eikä verhot ankeita. Oluttakin oli ihan juntille sopivasti. Bensiini oli halpaa ja V8 moottori kuljetti nuorta KKi:tä. Oikeinkin hyvää aikaa.

    Näinpä. Kyllähän nämä nykyiset olutvalikoimat ovat ihan kivoja, mutta jos niiden tilalle saataisiin 80-luvun bensahinnat, niin joisin ihan mielelläni vaikka pelkkää Lahden Sinistä.

    Jännä anektoodti, jotkut valittavat kuinka -90 lama vei toimeentulon, varmastikin. Itse taas tienasin -90 luvun alussa parhaiten ikuna. Ryssän retkistä oikein maksettiinkin.

    Juu, miksei. Olen minä jutellut muutamankin tyypin kanssa jotka puhuivat ihan samaa. Eikä se lama meidänkään kotona mitenkään näkynyt, vanhempieni töiden laadun vuoksi. Oma ikäluokkani taas oli sikäli onnekas, että siinä vaiheessa kun me tulimme täysi-ikäisiksi, niin se lama olikin jo ohi ja elettiin 2000-luvun nousukautta.

    VastaaPoista
  9. KKi. Ihan smat speksit, paitsi se Sisu oli mallia nakkikoppi. Joskus menneinä aikoina, kun olin saanut ns. rekkakortin "lahjana" kaverit laittoivat minut ajamaan kurssikeskuksessa 22 m yhdistelmän nurkan ympäri jarrutestiin ja pahimmat, (ilkeimmät) läksi kyytiin, että saatko sen arpajaisista saadun rekkakortin pitää. No, ei se Fulleri kironnut, ei mennessä eikä tullessa ja sinne se taittui mihin sen pitikin, jarrutestiin koko värkki. Vaaan niin ne sanoo, AMMATTIMIEHET, että paras loota vaihtaa on se Fulleri, vaan se on tosiaan ammattimiesten juttu. Mopokuskit on erikseen.
    Noista pelilöistä: Joskus ammoisina aikoina likalla oli Sega:n pelokonsoli ja siinä joku sorsan tai ankanampumisjuttu. En mie siinäkään pärjännyt. Vaan paremmalleni hävisin:) Kopuutteri tuli itselleni vasta joskus 2010 tai niillä main, +- jokunen vuosi. Eikä ne pelit ole sen enmpää kiinnostaneet sittemminkään. Jotain tänne kommentoin, oli aihetta tai ei, kuhan höpötän:)
    Huru-ukko

    VastaaPoista
  10. Rypyn peli on Uuno Turhapuro muuttaa maalle :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki:) En tiedä kuinka monelle lukijalle tuo on tuttu peli, mutta suosittu oli aikoinaan, ja tuota itsekin pelasin. Hyvä peli, mutta aivan julmetun vaikea. Itse en päässyt edes tuota kottikärryosuutta loppuun asti.

      Poista