VUOSIKATSAUS

Tänään on Ryppy & Reikä-blogin toimituksessa juhlapäivä. Blogi on nimittäin pystyssä tasan vuoden verran, ja sen kunniaksi ajattelin luoda katsauksen kuluneeseen vuoteen, kertoa hieman Rypyn ja Reiän historiasta sekä näyttää ennen julkaisematonta materiaalia. Tarkkaan ottaen blogihan on kyllä ollut pystyssä kauemminkin, mutta ennen 15.07.2015 sen olemassaolosta tiesi minun lisäkseni vain muutama ihminen eikä siellä ollutkaan enempää kuin 6-7 sarjakuvaa. Näin ollen katson varsinaisen bloggaamiseni alkaneen kyseisenä päivänä.

Idean Rypyn ja Reiän hahmoihin sain erään kaverini kanssa joskus vuosituhannen alussa, luullakseni vuonna 2002 tai 2003. En muista tarkalleen kuinka, sillä alkoholilla oli osuutta asiaan, mutta parhaan muistini mukaan se meni niin että kaverini keksi nimet ja minä töhrystin hahmot lyijykynällä paperille. Alkuperäisiä piirroksia ei luonnollisestikaan ole enää tallella, mutta tuossa vaiheessa hahmot näyttivät suunnilleen tällaisilta:

 

 

Tuo marokkolaistyylinen hattu, joka on Rypyn(tai Reiän, sillä alussa hahmot olivat identtiset) päässä on kuvassa siksi, koska tarkoituksenamme oli tehdä pidempi sarjakuva nimeltään Ryppy ja Reikä Tunisiassa, joka kuitenkin useimpien humalaisten päähänpistojen tapaan jäi toteuttamatta.

 

Koko homma unohtui sitten melko nopeasti, mutta jotain jäi kytemään mieleeni, sillä muistin Rypyn ja Reiän noin kymmenen vuotta myöhemmin jutellessani siskoni kanssa.  Siitä oli seurauksena ensimmäinen Ryppy ja Reikä-sarjakuva, nimeltään Ryppy ja Reikä viihteellä, jonka minä ideoin ja siskoni piirsi. Kyseinen teos on valitettavasti kadonnut johonkin. Idea oli aika yksinkertainen, neljän ruudun sarjis, jossa pojat ovat kapakassa ja meno yltyy ruutu ruudulta hurjemmaksi, kunnes lopulta portsari potkaisee heidät ulos.

 

Sitten aloin saada lisää ideoita R&R-sarjakuviin, mutta tuossa vaiheessa alkoi olla selvää, että minun pitäisi myös piirtää itse. Ongelmaksi muodostui vain se, että en oikeastaan osannut piirtää. Lapsena tosin tykkäsin piirtää kaikenlaista, mutta se harrastus jäi pois ollessani 10-11-vuotias, joten siinä mielessä jouduin aloittamaan melkein tyhjästä. Aluksi yritin sellaista tapaa, jossa piirrän ensin mustekynällä ääriviivat paperille, sitten skannaan piirustuksen, ja lopuksi väritän piirustusohjelmalla. Tuo tapa oli kuitenkin äärimmäisen työläs eikä jälkikään kovin mainiota ollut. Tässä pari sarjakuvaa tuolta ajalta:

 

 



 

 

Kuten kuvasta näkyy, tässä vaiheessa hahmoille on ilmestynyt kädet, ja jalatkin ovat muuttuneet

 

 

 

Sitten päätin, että lienee parasta tehdä koko touhu alusta loppuun asti piirustusohjelmalla. Niinpä rupesin piirtämään Adobe Illustratorilla, jonka perusteita olin hieman oppinut opiskeluni yhteydessä. Se tuskin on paras mahdollinen työkalu sarjakuvien tekoon, mutta sopii mainiosti minun tapaani työskennellä. 

 

Alun perin sarjakuvien oli tarkoitus olla puhdasta alapäähuumoria, jossa kaikki vitsit perustuvat jollain tavalla siihen, että hahmot ovat perseitä. Tämä toteutuikin ensimmäisissä sarjakuvissa. Sitten piirsin kolme sarjakuvaa, joissa huumori olikin toisaalla. Kyseessä oli nämä kolme varhaista klassikkoa:

 

 

 

 

 

 



 

 

 

Näistä kolmesta viimeisintä pidin jo sen verran onnistuneena, että ajattelin sen voivan naurattaa muitakin kuin itseäni, joten päätin mainostaa blogiani. Laitoin kyseisen sarjakuvan linkkiä Yrjöperskeleen ja Oinomaoksen blogien sen päivän(15.07.2015) kirjoitusten kommenttiosioille ja vierailijoita tuli blogilleni ihan mukavasti. Ilmeisesti joku muukin piti strippiä onnistuneena, sillä sitä levitettiin Facebookissa aika paljon noina päivinä. Sitten Yrjöperskeles laittoi blogini suositeltavia lukemistoja-blogilistalleen,ja kävijämäärät alkoivat olla säännöllisempiä. Se loi myös painetta minulle siinä mielessä, että koin tarpeelliseksi myös tehdä sarjakuvia säännöllisin väliajoin.

 

Nyt on vuosi takana ja julkaistuja sarjakuvia on kertynyt yhteensä 60 kappaletta. Omia havaintojani kuluneen vuoden suhteen on se, että piirtämisen jälki on jonkin verran parantunut siitä mitä se oli varhaisissa sarjakuvissa, sekä se, että meno on käynyt räväkämmäksi, jonka suhteen strippi Ryppy, Koponen ja suvaitsevaisto taisi olla jonkinasteinen vedenjakaja(tai henkilökohtainen Rubicon-joki). Laitetaanpa sekin vielä tähän, jos joku olisi vaikka missannut:

 

 

 

 

Myös sellaisen havainnon tein jo varhaisessa vaiheessa, että Ryppy on täysin varastanut show'n toisten hahmojen jäädessä melko valjuiksi. Yleisimmäksi teemaksi on tullut Rypyn harjoittama, erinäisten tahojen nuivinta.

 

Lukijat ovat uskoakseni kanssani samaa mieltä siitä, että sarjakuvissani taso on vaihdellut aika lailla. Itse koen, että se johtuu lähinnä siitä, että usein huomaan vasta viikko sarjakuvan julkaisun jälkeen, että eipä siinä mitään niin hauskaa ollutkaan. Olen kuitenkin pyrkinyt pitämään sen periaatteen, että en poista blogistani mitään jälkikäteen. Moni työ on myös jäänyt kesken, kun olen menettänyt uskoni jo alkutekijöissään. Yhden ainoan kerran on käynyt niin, että olen saanut sarjakuvan valmiiksi, mutta en ole kuitenkaan katsonut sitä julkaisemisen arvoiseksi. Nyt kuitenkin lupasin ennen julkaisematonta materiaalia, joten laitetaanpa se tähän. Pläjäyksen nimi on Ryppy ja öinen puhelu.

 

 

Lukija päätelköön itse teinkö oikean ratkaisun

 

Loppuun haluaisin kiittää kaikkia, jotka ovat laittaneet blogini omille blogilistoilleen: Yrjöperskeles, Pekka, Tom Kärnä ja Tupla-J. Liikenne blogilleni tulee pääasiassa näiden sivustojen kautta. Googlen kautta sivulleni tuskin vahingossa päätyy, paitsi mahdollisesti ne tyypit, jotka ovat laittaneet hakusanaksi ryppyreikä. Kiitokset myös kaikille niille, jotka ovat linkittäneet sarjakuviani eri forumeilla ja Facebookissa. Kiitokset myös kommentoijille, joista erityismaininta vakiokommentoijille; Yrjöperskeles, Huru-ukko, Korpisoturi, Lone, Kki, Tom Kärnä ja Allaspalo. Kommentteja on aina mukava saada, ja olenpa niistä saanut muutamia ideoita sarjakuviinikin. Olisi myös mukava kuulla lukijoilta, mitkä sarjakuvistani ovat heidän suosikkejaan. Loppuun laitan oman henkilökohtaisen suosikkini: