perjantai 16. lokakuuta 2020

PIKKU-PERTTI KOULURUOKALASSA

 


22 kommenttia:

  1. Vuosikymmenien ajan on kehitysmaihin kaadettu rahaa, eikä ole tietoa, milloin tätä ei enää tarvita.

    Kehitysmaiden tärkeimmät yhteiset ongelmat lienevät monikulttuurisuus, joka vaikeuttaa lähimmäiseen luottamista ja yhteyden kokemista hänen kanssaan, ja pääomapako. Jos näihin ongelmiin löytyisi jokin ratkaisu, niin hyvä olisi.

    VastaaPoista
  2. Terve Tom, ja kiitos kommentistasi. Totta puhut. Se olisi varmasti kaikkien etu että afrikkalaiset saisivat ongelmansa hoidetuksi. Eikä minulla ole periaatteessa mitään sitäkään vastaan, että länsimaat olisivat apuna. Sen auttamisen vain täytyy tapahtua jossain muussa muodossa. Suora budjettituki yhdistettynä poliittiseen korrektiuteen ja Euroopan avoimiin rajoihin pitää aika lailla huolen siitä, että Afrikan ongelmat eivät ole poistumassa mihinkään. Samalla tietysti luodaan ongelmia Eurooppaankin, mutta ei mennä nyt siihen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten Marx on sanonut: "Työväenluokan vapautuksen tulee olla sen omaa työtä." Sama pätenee kehityskansakuntiin.

      ...Vapaa maahanmuutto yhdistettynä korkeaan sosiaaliturvaan on yhtälö, joka ei toimi.

      Poista
  3. Ja ai niin. Ei tofupalleroissa mitään vikaa ole. Kiinalaisten sukulaisteni olemassaolon ansiosta olen päässyt tutustumaan tofuunkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reijon pitää vaihtaa tofupallerot quorniksi!

      Poista
  4. Pikku-Pertti lausui totuuden. Ja tässä mainiossa stripissä oli myös kaksi aikamme ilmiötä eli kasvisruuan pakkotuputtaminen sekä se fakta että vihervasemmistolaisille afrikkalainen väestöräjähdys on tabu, josta ei puhuta.

    VastaaPoista
  5. Tere. Siinä mentiin taas suoraan asian ytimeen, toussa viimeisesä ruudussa: Tarkoittavatko he jumalalla länsimaiste veronmaksajaa? Kyllä. Sitä he juuri tarkoittavat. Vaiika sitä ei kukaan ääneen sano koska rassismi, natsismi ja monta muuta ismia...
    Huru-ukko

    VastaaPoista
  6. Terve Tom, Yrjö ja Huru-ukko, ja kiitos kommenteistanne.

    Tom: Noinhan se menee. Jos afrikkalaiset haluavat nostaa maanosansa kukoistukseen tai edes siedettävään meininkiin, edellyttäisi se perinpohjaisia muutoksia heidän käyttäytymismalleissaan. Ja sen asian suhteen eivät ulkopuoliset voi juurikaan auttaa.

    Mitä tofuun tulee, niin nämähän ovat tietysti makuasioita. Itse olen syönyt tofua vain kerran ja senkin kerran vahingossa. Otin sitä ravintolan seisovasta pöydästä siinä luulossa että se oli lihaa. Sillä kertaa ei maistunut, mutta en halua näin pienen otannan perusteella mennä koko ruokalajia tuomitsemaan.

    Yrjö: Tuosta kasvisruoan pakkotuputtamisesta voisi varmaan tehdä ihan omankin sarjakuvan. Mitä afrikkalaiseen väestöräjähdykseen tulee, niin siinä on kyllä sellainen virtahepo olohuoneessa ettei pahemmasta väliä. Olen yrittänyt muutamaan otteeseen saada suvaitsevaisilta kommenttia asian tiimoilta, mutta he vaikuttavat olevan hyvin haluttomia sanomaan siitä yhtään mitään. Mitään muuta en ole saanut irti kuin epämääräistä lätinää koulutuksen ja syntyvyyden välisestä korrelaatiosta.

    Huru-ukko: Siinä mentiin taas suoraan asian ytimeen

    Jep, Pikku-Pertti on selkeästi altistunut Ryppy-sedän vihanationalistiselle propagandalle. Jo neljännessä ruudussa poika luistelee melko ohuilla jäillä.

    Onkohan kenelläkään muuten tietoa siitä, milloin nuo "mieti nälkäisiä afrikkalaislapsia"-hokemat ovat oikein alkaneet? Itse aloitin peruskouluni 1980-luvun lopulla, ja silloin tuo oli jo vallitseva käytäntö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tätä voi tietona pitää, mutta ikämiehenä muistan, että v. 1967 Biafran nälänhätä tuotti tällaisia kommentteja.

      Parantumattomana vääräleukana saatoin ravintolan kusirännillä möläyttää niinä vuosina: "Jumalauta, jätkät roikottavat täällä isoa lihapalaa kourassaan, vaikka Biafran lapsilla on nälkä."

      Poista
    2. Jaahas, Afrikan nälkäisiä lapsia on nähtävästi mietitty tiedostavaiston toimesta jo noinkin varhain. Tuolloinhan suomalainen suvakismi on ollut vielä lapsenkengissään.

      Parantumattomana vääräleukana saatoin ravintolan kusirännillä möläyttää niinä vuosina: "Jumalauta, jätkät roikottavat täällä isoa lihapalaa kourassaan, vaikka Biafran lapsilla on nälkä."

      Hehee, tuo oli kyllä aika hyvä.

      Poista
  7. Siihen mahdolliseen kasvisruokajuttuun saattaisi tulla inspiraatiota tuolta sotavaltion puolelta:

    https://img.ilcdn.fi/S9BPszLhjyF7VK5YDU0KH9O0TcI=/full-fit-in/612x0/img-s3.ilcdn.fi/db84d0f18ef53189dc7137e49b96a81f7183d3271afc698f43359b90d6331ce0.jpg

    Ja mitä tulee niihin nälkäisiin afrikkalaislapsiin niin minähän aloitin sieltä kansakoulun puolelta 1970-luvun alussa. Ja jokseenkin muistelisin että se se Afrikan nälän tuputtaminen alkoi oikein kunnolla vasta kun sitten pari vuotta myöhemmin siirryttiin peruskouluun. Jotain sellaista oli kyllä jo ihan alimmilla luokilla. Voi olla, että on alkanut jossain määrin jo 1960-luvun puolella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehee, tuo kuva kertoo kyllä enemmän kuin tuhat sanaa. Pitää koettaa miettiä josko tuosta jotain keksisi.

      Nälkäisiin afrikkalaislapsiin vetoaminen on siis nähtävästi kuulunut opettajien repertuaariin jo aika kauan. Vieläköhän tuo mahtaa olla käytössä? Nykyäänhän tosin opettajat eivät taida enää edes yrittää saada mukuloita syömään.

      Poista
  8. Kuuntelin äsken VpFM-striimiä. Siinä kerrottiin, kuinka suomalaiset lähetystyöntekijät perustivat kouluja, sairaaloita ynnä muuta yhteiskunnan apukäynnistystä Namibian kansalle. Ruohonjuuritason apu edesauttoikin sen, että Namibia lopulta itsenäistyi. Tätä kaikkea suvaitsevaiset ovat nyt käyttäneet esimerkkinä Suomen harrastamasta kolonialismista!

    Historiamme kommunistisin hallitus haluaa Suomen kasvattavan jatkuvasti kehitysapua, jolla perustetaan kouluja ja sairaaloita - ainakin periaatteessa. Eikö siis kehitysapu ole kolonialismia? No leikki sikseen, tosiasiassa kehitysapu menee välikäsille, jotka hommaavat kymmenille vaimoilleen kalliit autot ja siirtävät loput rahat veroparatiiseihin. Sieltä rahat ohjautuvat mm. Suomen hallitukselle yhä uusina velkoina, joilla maksetaan paitsi kehitysmaalaisten elinkustannuksia maassamme, myös uutta kehitysapua. Kohtalainen noidankehä, jossa hallitus toimii juoksupyörän voimanlähteenä luullen etenevänsä johonkin.

    Reijo viittasi suvaitsevaisten esillä pitämään koulutuksen ja syntyvyyden väliseen korrelaatioon. Afrikassa korrelaatio ei toimi. Koulutus ei ilmeisesti mene perille.

    VastaaPoista
  9. Terve MikkoK, ja kiitos kommentistasi.

    tosiasiassa kehitysapu menee välikäsille, jotka hommaavat kymmenille vaimoilleen kalliit autot ja siirtävät loput rahat veroparatiiseihin.

    Noinhan se menee. Tosin, aika iso osa niistä rahoista ei päädy edes niille gepardisuikkadiktaattoreille vaan ne menevät suomalaisten virkakyöstien palkkoihin. Noidankehä on juuri oikea sana, joskin uskoisin edistyksellisten näkevän sen jonkin sortin ikiliikkujana. Sekin on jossain määrin ihmeellistä, että niin kovalla kiihkolla kun suvikset vaativatkin lisää kehitysapua, heitä tuntuisi kiinnostavan hyvin vähän se, mitä sillä rahalla varsinaisesti tehdään. Se on tosin ihmeellistä vain siinä tapauksessa, että oletamme heillä olevan muitakin motiiveja kuin silkka moraaliposeeraus. Tuosta koulutuksen ja syntyvyyden välisestä korrelaatiosta Afrikassa olen tainnut jotain lukeakin. Ellen väärin muista, niin suuresti arvostamani blogikollega Jaska Brown on siitä jotain kirjoittanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä kyseinen korrelaatio on samanlaista kuin jäätelönsyönnin ja hukkumisten määrän välillä? Kehittyneissä maissa samaan aikaan koulutustason nousun kanssa tapahtuu jotain muitakin asioita, jotka ovat varsinainen syy syntyvyyden vähenemiseen?

      Uusin syntyvyyden lannistaja meillä on kansainvaellus, jonka maksajiksi ja kärsijöiksi ei haluta tehdä jälkeläisiä. Hallituksemme hulvaton velanotto ja maan kurjistaminen vaikuttavat samaan suuntaan. Sen sijaan hallituksemme piristää kehitysmaalaisten lisääntymistä niin lähtömaissa kuin täälläkin.

      Poista
    2. Yleensähän matala syntyvyys viittaa jonkinasteiseen sivilisaation rappeutumiseen. Näin ainakin Oswald Spengler todisteli kirjassaan Länsimaiden perikato(jota sivumennen sanoen suosittelen kaikille luettavaksi). Toki meillä syntyvyyttä lannistaa myös nuo mainitsemasi seikat. Näkisin myös, että hillitön hedonismi sekä yksilöllisyyden korostaminen vaikuttavat asiaan nekin.

      Poista
  10. Luin juuri Jaskan pauhannan uusimman blogin ja siinä olevan linkin. Siitä ja tästä kuvakavalkadista tuli mieleen, että minkähänlaisen tortun Pikku-Pertti aterian syötyään vääntää. Ehkäpä hyvän näköisen ja hajuisen, esim.:
    https://www.google.com/url?sa=i&url=https%3A%2F%2Fpanchovilla.fi%2Fvegehampurilainen.html&psig=AOvVaw1iKe63OTzak1Mi_89I3LjG&ust=1603088500150000&source=images&cd=vfe&ved=0CA0QjhxqFwoTCOCPgJfAvewCFQAAAAAdAAAAABAD

    VastaaPoista
  11. Terve Veijo ja Anonyymi, ja kiitos kommenteistanne.

    Veijo: Paha sanoa mitään Pikku-Pertin tortusta. Tässä pätkässähän nuo tofupallerot eivät pojalle oikein maistu. Mahdollisesti Pikku-Pertti käy välitunnilla grillillä syömässä vihapekonihampurilaisen. Noista vegehampurilaisistakaan en osaa sanoa mitään kun en sellaista ole koskaan maistanut. Kovastihan nuo tuntuvat olevan muodissa.

    Anonyymi: Nyt täytyi ihan googlettaa kun en ollut koskaan aiemmin kuullutkaan quorneista. Noiden mausta en tiedä, mutta eivät nuo ainakaan kovin houkuttelevilta näytä.

    VastaaPoista
  12. Quornista oli tätä mieltä Vuoden Luokanopettajaksi valittu, nyttemmin jo eläköitynyt Kai-Ari Lundell:

    https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/kai-ari-lundell/158418-miksi-enkeliporsas-ei-syonyt-tanaan-koululounastaan/

    Lundell ei liene patistellut oppilaitaankaan syömään, että Afrikan nälkä loppuisi (mikähän logiikka siinä on?);
    sen sijaan hän kertoi eräässä joulujuhlassa tummahipiäisten lapsosten kuikuilleen koko ajan hätääntyneen oloisena olkiensa yli.
    Siihen suuntaan katsottuaan Lundell näki salin ovensuussa seisovan kylpytakkiin ja pääpyyhkeeseen pukeutuneen Tumman Sedän, joka tuijotti lapsia Tulisin Silmin.

    Lundell nousi ylös, käppäisi Tulisedän luokse ja ilmoitti parimetrisestä pituudestaan juhlan olevan koulun ohjelmaa ja koululaisten osallistuvan siihen, eikä asiasta kysytä ulkopuolisilta kylpytakkisediltä.
    Tulisedän naama vääntyili, mutta parimetrisen persuopettajan totinen naama pelotti liikaa.

    Mutta tämä oli off-topicia.
    Itse maistoin lähikauppani vegelaarin ohi käveltyäni heräteostoksena joitain härkäpapupyöryköitä ja vegepizzaa. Jälkimmäisestä tuli sinänsä syötävää, kun laittoi runsaammanpuoleisesti lisäjuustoa; Saarioisten roiskeläpästä jäi sittenkin varsin kauas.
    Ensinmainittu oli pelkästään pahaa.

    Mainittuani asiasta kokolihaa syövälle veljenpoikani ja veljentyttäreni isälle hän ihmetteli:
    hänkin oli syönyt samaa kamaa eikä se hänestä ollut pahaa. Ehkä hän oli sittenkin maistanut jotain toista samantapaista, tai siten kyseessä oli makuasia?

    Oli miten oli, vegekokeilut on tehty ja köykäisiksi punnittu.

    VastaaPoista
  13. Terve QK, ja kiitos kommentistasi. Kai-Ari Lundell olikin uusi tuttavuus, vaan tuollaisia opettajia saisi tässä maassa olla kyllä enemmänkin.

    Ihan maistuvaa vegepizzaa olen minäkin syönyt, eikä se vaatinut edes lisäjuustoa. Härkäpapuja en ole koskaan maistanutkaan. Pari kertaa olen syönyt ihan maittavia falafelpyöryköitä. Vaan ei minustakaan vegetaristiksi olisi, eikä varsinkaan vegaaniksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää tarkentaa, että erilaisia papuja olen ilokseni syönyt ja syön edelleen pekoni- ja jauhelihapohjaisissa ruoissa, mutta nuo kyseiset härkäpapupyörykät olivat ainakin omaan makuuni jotenkin väärin tehdyt, tai ainakin maustetut.

      Poista
    2. Juu, ei minullakaan sinänsä ole mitään papuja vastaan. Sopivat moneenkin ruokaan.

      Poista